Kehonhuolto – ota itsellesi aikaa, kertoo triathlonisti

Monesti kuullaan puhuttavan vain treenimääristä; kuinka monta tuntia tuli vietettyä salilla tai kuinka monta kilometriä vedettiin lenkkipolulla. Treeni ja liikunta ovatkin tärkeä osa hyvinvointia. Silloin veri alkaa kiertää, aineenvaihdunta kiihtyy, ja yleiskunto nousee. Hyvä yleiskunto ei ainoastaan näy ulkoisesti terveen näköisenä kroppana, vaan vahvistaa myös vastustuskykyä, ehkäisten muun muassa kausiflunssien tarttumista. Jos tartunta kuitenkin osuu kohdalle, tauti etenee yleensä joko nopeammin loppuun, tai heikentää oireita. Yleiskuntoa kehittääkseen ei ole pakko tyytyä vain lenkkeilyyn tai kuntopyöräilyyn, vaan myös esimerkiksi rauhallinen ja nivelystävällinen pilates edistää hyvinvointia.

Huippu-urheilijana ja triathlonistina treenaaminen on suurin osa elämääni. Puhtaasti treenitunteja kertyy viikossa yli 20. Tämän ja opiskelun lisäksi ei jää paljoa ylimääräistä vapaa-aikaa. Kehonhuolto onkin joskus ollut osaltani vähäistä, mikä on aiheuttanut muun muassa vaikeita penikkatauteja sekä yläselän liikkuvuuden rajoittumista. Juoksijana penikkatauti on kivulias, ja uimarille jäykkä yläkroppa ei ole optimaalinen.

Vasta vanhempana ymmärsin, mikä merkitys kehonhuollolla on. En tarkoita sillä pelkkää venyttelyä, vaan myös liikkuvuusharjoittelua, rullausta, hierontaa ja erilaisia jooga- ja muita ryhmäliikuntatunteja. En itse ole ahkera venyttelemään yksin kotona, ja koen saavani paremman hyödyn ja tehon juurikin vaikkapa joogatunneilta tai ohjatuista venyttelyistä.

Ehdoton lempparituntini kehonhuoltoon on GOGOn Bodybalance. Rakastan musiikkia, ja tunnin monipuolisuus tuo kropalleni huikean määrän lisää ryhtiä, liikkuvuutta, tasapainoa ja venyttelyä. Lyhyt pilatesosio keskellä tuntia aktivoi myös keskivartaloa. Olen harrastanut tanssia 10 vuotta nuoruudessani, ja Bodybalancessa tuntuu melkein siltä, että olisin takaisin tanssisalissa.

Triathlonissa treenaaminen on pääasiassa uintia, pyöräilyä ja juoksua, minkä vuoksi nautin todella paljon tällaisesta erilaisuudesta. Suosittelisin kaikille myös loppurentoutukseen jäämistä. Vaikka olisi kuinka kiire, jopa 10 minuutin rentoutuminen ja rauhoittuminen voi palauttaa. Olen aina jäänyt tunnin lopuksi rentoutumaan, ja usein päässyt jopa unen rajalle. Näin lyhyt ja tehokas rentoutuminen voi antaa huikean energiapiikin loppuillaksi.

Jos lihakseni ovat oikein jumissa, ja koen tarvitsevani syvempiä ja pitempiä venytyksiä, valitsen joko jooga- tai venyttelytunnin. Välillä on hyvä venyttää lihaksia pitkään ja syvään. Jumit eivät aina tule pelkästään suuresta liikunnan määrästä, vaan myös pitkät istumisajat opiskeluiden äärellä vaikuttavat etenkin alaselän, niskan ja hartioiden jumeihin. Pitkien venyttelyiden avaamien lihasten liikkuvuutta on hyvä ylläpitää myöhemmin vaikkapa juuri Bodybalancella.

Myös hieronta on omissa harjoitusmäärissäni välttämätöntä. Hieronta venyttää lihaksia, mikä saa kuona-aineet liikkeelle, ja nopeuttaa lihasten kimmoisuuden palautumista. Muutettuani Tampereelle, löysin GOGOlta paitsi korvaamattomat treenimahdollisuudet, myös Tonin, jonka luona olen käynyt Parkissa hierottavana. Asiantunteva palvelu ja asiakkaan taustat huomioon ottava hieroja on todella tärkeä osa käyntiä ja käsittelyä. Tonin käsissä olen voinut luottaa hoidon tehoon ja vaikutukseen sataprosenttisesti.

Kuinka usein kehoa sitten kannattaa huoltaa? Tähän ei ole yhtä ehdotonta tapaa. Jokaisen tulisi itse verrata oman kehon rasitustilaa liikunnan määrään. Toisaalta, vaikka liikunnan määrä vaihtelisikin viikoittain, voi kehonhuollosta yrittää tehdä säännöllistä. Hyvä liikkuvuus ja palautuneet lihakset eivät ikinä ole pahitteeksi. Etsi suosikkiliikuntakeskuksestasi jokin ryhmäliikuntatunti, jonka voisit ottaa viikoittaiseksi rutiiniksi. Tärkeintä on löytää itselle mieluinen ja sopiva tapa huoltaa omaa kehoa.

Syökää ja juokaa hyvin, ja huolehtikaa kehostanne! Terkuin, Erika Parviainen

Takaisin