Proteiini, hiilihydraatti ja rasva – ravintoa vai sotatanner?

 

Ruoasta ei nyky-Suomessa ole pulaa, mutta silti – ja ehkä juuri siksi – ruokavalio ja erilaiset ruokaan liittyvät valinnat nostattavat tunteita, ja omaa valintaa puolustetaan kuin suurintakin aatetta. Onpa karppauksen ja muiden erikoisruokavalioiden suhteesta valtion ravintosuosituksiin käytetty jopa termejä taistelu ja sota. Ihmiset ovat erilaisia ja näin ollen erilainen ruokavalio saattaa toisesta tuntua hyvältä ja sairastuttaa toisen. Liikkuva ihminen tarvitsee kuitenkin sekä hiilihydraatteja, proteiineja että rasvoja. GoGo kehottaa luottamaan monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon, joka sisältää paljon tuoreita hedelmiä ja tarpeeksi energiaa, jotta liikkuminen sujuu!

Aloitamme blogin ravintoainesarjan esittelemällä tämän kolmikon ja niiden tehtävät elimistössämme. Seuraavilla kerroilla keskitymme jokaiseen ravintoaineeseen tarkemmin ja kerromme muun muassa, kuinka paljon liikkuvan ihmisen tulisi näistä kutakin saada.

Proteiini rakentaa lihasta

Proteiinia tarvitaan lihasten ja kudosten rakennusaineeksi ja näiden ylläpitoon, ja sen saamisesta tulee huolehtia erityisesti, jos liikkuu paljon. Proteiinia eli valkuaisainetta saa runsaasti esimerkiksi lihasta, kananmunasta, maitotuotteista, pavuista ja palkokasveista. Kasvissyöjät korvaavat lihasta saatavan proteiinin lisäämällä ruokavalioonsa esimerkiksi soijaa. Päivän kokonaisenergiasta noin 10-25 % tulisi saada proteiinista, 1-2 grammaa jokaista kehon painokiloa kohti.

Proteiinituotteilla voi helposti täydentää proteiininsaantiaan

Hiilihydraatit – energiaa ennen ja jälkeen treenin

Hiilihydraattien välttäminen on ollut suosittua erityisesti laihduttajien keskuudessa viime vuosina. Sen sijaan, että uskoo sokeasti verkon menestystarinoihin karppaamisen ihmeteoista, on hyvä kuunnella itseään ja testata, minkälainen määrä ja minkä laatuisia hiilihydraatteja sopii omalle keholle. Virallisten suositusten mukaan hiilihydraateista tulisi saada noin 50-55 % päivän energiantarpeesta. Energiaksi hiilihydraattia tarvitaankin: hiilihydraatin sisältämä glukoosi varastoituu lihakseen ja antaa energiaa treeniin. Samoin pian harjoituksen jälkeen nautittu hiilihydraatti (ja proteiini) täyttää harjoittelun aikana syntyneen energiavajeen ja käynnistää lihasten palautumisen. Vaikka mielipiteet hiilihydraatin oikeasta määrästä ruokavaliossa  vaihtelevat, voidaan yleisesti suositella täysjyvätuotteita ja hedelmiä niiden sisältämän kuidun ja vitamiinien vuoksi. Sokeria ja valkoista viljaa sen sijaan tulisi vältellä niiden sisältämän “tyhjän energian” vuoksi.

Tuoreet hedelmät sisältävät hiilihydraatin lisäksi runsaasti vitamiineja

Rasvat – pelätty välttämättömyys

Rasvat sisältävät paljon energiaa, joten jos niitä syö liikaa, lihoo helposti. Täysin rasvattomalla dieetillä mennään kuitenkin metsään, sillä keho tarvitsee rasvaa. Muun muassa hermoston kehitys ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti vaarantuvat, jos keho ei saa tarpeeksi rasvoja. Päivittäisestä energiasta noin 30-35 % tulisi saada rasvoista. Keholle terveellisempänä pidetään pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi öljyistä ja kalasta, kun taas herkkujen piilorasvaa ja kovaa eläinrasvaa suositellaan välttämään.

Minkälainen on mielestäsi terveellinen liikkujan ruokavalio? Uskotko karppaamiseen, kevyttuotteisiin, kultaiseen keskitiehen tai johonkin aivan muuhun?

Tule kuuntelemaan ammattilaisten pitämiä ravintoaiheisia luentoja:

“Tietoinen syöminen” 7.3. klo 11.30 GoGo Parkissa, luennoitsijana ravitsemuskouluttaja Elina Lammi. Ilmoittautumiset vastaanottoon.

“Mistä terveyttä? Rasvat, reenit, dieetit ja pillerit puntarissa” 13.3. klo 19.30 GoGo Cityssä, luennoitsijana Atte Vaden Koskiklinikalta.

 

Lähteet:
Isostar
Keventäjät
Hyväterveys

Takaisin

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.